HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ 20.7.2022
1. YLEISTÄ
1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä, sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
1.2 Kaadettavaksi anottavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen
hirvieläinkannan vuosituottoon, hirvieläintutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa-ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
1.3 Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Lakisääteisesti metsästyksenjohtajaa edellyttävien jahtien on oltava kaikille seurueen jäsenille tiedossa ja avoimia osallistumisoikeudeltaan.
1.4 Seuran hirvieläinten metsästyssääntö on voimassa toistaiseksi. Muutokset, joita sääntöihin esitetään, hyväksytään seuran vuosi- tai kesäkokouksessa. Lisäksi tämä sääntö on saatettava kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Hirvieläinten metsästyssääntöä sovelletaan myös valkohäntäpeuran metsästyksessä.
Hyväksytyksi tullessaan uusi metsästyssääntö kumoaa kaikki aikaisemmat säännöt.
2 METSÄSTYSMAAT JA YHTEISTOIMINTA
2.1 Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
2.2 Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa rekisteriä ja kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
2.3 Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
3. KAATOLUVAT
3.1 Kaatolupa- anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet tai hirviseurueen johto.
3.2 Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.
3.3 Valkohäntäpeuran kaatolupien jakamisesta sovitaan vuosittain kesäkokouksessa, kun lupamäärä on tiedossa.
4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
4.1 Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erikoisehtoa. Seurueen jäsenet valitaan vuosittain pidettävässä hirviseurueen kokouksessa.
4.2 Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosi- tai kesäkokouksen yhteydessä, tai ne antavat valtuutuksen hirviseurueen kokoukselle.
4.3 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa.
4.4 Ampujana rihlatulla aseella sekä jousella metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.
5 METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
5.1 Seuran hirvieläinseurueen metsästyksenjohtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain, seuran säännöistä ja käytännöstä riippuen, seuran vuosi- tai kesäkokous tai niiden valtuuttama hirvieläinseurue.
5.2 Hirvieläinseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt ( esim. sihteeri, passilohkon vetäjät, saaliinkäsittelijät, tilastojen pitäjät, jne.) seurue valitsee keskuudestaan.
5.3 Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
5.4 Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran
vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
6.1 Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa, ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille.
6.2 Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la- su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.
6.3 Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sopii hirviseurue hyvissä ajoin ennen metsästystä. Tulkintatilanteen ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
7. HIRVIJAHDIN OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
7.1 Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
7.2 Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliin käsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliin käsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
7.3 Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleiseksi sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on neljä (4) kulloisenkin metsästyskauden aikana.
7.4 Seurueen jäsenten, jonka poissaolopäivät ylittävät 7.3 kohdan kiintiön, menettää hän lihaosuutensa poissaolopäivän saaliista.
8. AMPUMATAITO JA SAALIINKÄSITTELY
8.1 Riittävän ampumataidon ja turvallisen aseenkäsittelyn osoittamiseksi tulee jokaisen jahtiin aikovan ampua joka vuosi vähintään 2 kirjattua harjoitussarjaa ilman tulostavoitetta. Sarjat tulee ampua Köyliön Metsästysseuran järjestämissä harjoitusilloissa kilpailukalenterin mukaisina päivinä hirvieläinjahtiin soveltuvalla aseella. Myös seuran kilpailuissa ja sarjaotteluissa ammutut sarjat hyväksytään. Sarjat
voi ampua samana iltana, ei kuitenkaan peräkkäisinä sarjoina. Harjoitusilloissa ko. ammunnoissa on lupa käyttää keppiä tms. tukena, ampuma-asento on seisten.
8.2 Ellei metsästyksen johtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.
8.3 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armolaukauksella, epähygienialla tai muulla tavalla.
8.4 Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.
9. HAAVOITTAMISTILANNE
9.1 Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
9.2 Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuulo etäisyydellä, tämän tulee
* ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksen johtajalle
* merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaushetkellä
* merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
9.3 Mikäli metsästyksen johtaja antaa luvan, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljelle lähteminen on aina ilmoitettava metsästyksen johtajalle ja naapuri passeille.
10 KAATAJAMÄÄRITYS
10.1 Tulkintatilanteessa hirven kaatajaksi nimitetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
10.2 Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksen johtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
10.3 Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
11. SAALIIN JAKO
11.1 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
11.2 Kaadetusta hirvestä(vasa tai aikuinen) toimitetaan maanomistaja paketti joka on paistia 4 kg, sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Yksi lihapaketti /maanomistaja/metsästysvuosi. Mikäli maanomistaja kuuluu seurueeseen, ei hänelle maanomistaja pakettia jaeta.
11.3 Lihajako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
11.4 Valkohäntäpeuran lihajako suoritetaan seurueen vuosittain päättämällä tavalla. Maanomistajalle, jonka vuokraamalle maalle valkohäntäpeura kaatuu, toimitetaan 2kg lihaa, yksi lihapaketti/maanomistaja/metsästysvuosi.
12. RIKKOMUSSEURAAMUKSET; ERIMIELISYYSRATKAISUT
12.1 Metsästyksen johtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitus velvollisuuksista.
12.2 Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksen johtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksen johtajat yhdessä.
12.3 Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksen johtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehenä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
12.4 Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
12.5 Mikäli seurueen jäsen toimii annettujen ohjeiden, sääntöjen ja määräysten vastaisesti, on metsästyksen johtajalla oikeus määrätä ko. jäsenelle kurinpitotoimena 1- 4 aseetonta metsästyspäivää. Tuolloin jäsen osallistuu metsästyksenjohtajan määräämiin hirvieläinjahtia tukeviin tehtäviin. Lihaosuuttaan hän ei tuolta ajalta menetä.
12.6 Mikäli jäsen toistuvasti toimii annettujen ohjeiden, sääntöjen ja määräysten vastaisesti tai piittaamattomuudellaan vaarantaa metsästysturvallisuutta, on seuran johtokunnalla oikeus metsästyksen johtajan esityksestä sulkea kyseinen jäsen jahdista määräajaksi tai koko metsästyskauden loppuajaksi. Tällöin hän menettää lihaosuutensa jah-
dista sulkemisen ajalta.
13. PEIJAISET
13.1 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
13.2 Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
13.2 Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.
14. KUSTANNUKSET
14.1 Hirvieläinseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
14.2 Hirvieläinseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako- osuuksilla olevien jäsenten kesken.
14.3 Hirvieläinseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä
* lupamaksu
* yhteishankinnat
* peijaiskulut
* muut kulut
Maanomistajille järjestetyt peijaiset kustannetaan seuran varoista.
14.4 Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jakoosuuksien laskemista.
15 YHTEISTOIMINTA
15.1 Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapuri anojien seurueiden kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
15.2 Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoiminta sopimus, jonka sisältö saatetaan seuran jäsenten tietoon.
16 METSÄSTYSVIERAAT
16.1 Hirviseurue voi ottaa jahteihin metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamista voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue. Peuraseurueen jäsen voi ottaa vieraan seuruejahtiin, kun hän esittää todistettavat ja jahdissa tarvittavat voimassa olevat paperit jahtipäällikölle ennen jahdin aloittamista.
16.2 Metsästysvieraille osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
16.3 Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
16.3 Vieraalta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tai hirviseurue.
17 METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
17.1 Jokaisen hirvi- ja peuraseurueen jäsenet sekä metsästysvieraat ovat velvollisia perehtymään vuosittain metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.