Historiikki
T.Jalava – J.Kaatonen - P. Huhtamaa

Köyliön Metsästysseuran 70-vuotisjuhla 06.11.2010

Seuran perustaminen

Marraskuun 3. Päivänä 1940 kokoontui joukko köyliöläisiä metsästäjiä ja asiasta kiinnostuneita maanviljelijöitä Köyliön Suojeluskunnan talolle (nyk.Lallintalo) keskustelemaan metsästysseuran perustamisesta Köyliöön. Osa köyliöläisistä metsästäjistä kuului jäsenenä yhdessä euralaisten kanssa perustettuun metsästysseura Lallin-poikiin. Tälle seuralle oli myös vuokrattuna osa köyliöläisistä metsästysmaista. Köyliöläisiä metsämiehiä kiehtoi kuitenkin jo 70-vuotta sitten oman seuran perustaminen niin, että se kattaisi koko Köyliön Vanhakartanon maita lukuun ottamatta. Kokouksen yksimielisellä päätöksellä päätettiin perustaa Köyliön Metsästysseura ry.

Seura on pysynyt nyt pystyssä 70-vuotta ja jatkaa toimintaansa varsin virkeänä ja elinvoimaisena. Tämän johdosta on paikallaan luetella perustajajäsenten nimet ja siten kunnioittaa heidän arvokasta työtään metsästyskulttuurin luojana Köyliöön. Kokouksessa olivat mukana seuraavat henkilöt: Kalle Torkkeli, Vihtori Männistö, Toivo Kossila, Albert Hilli, Osmo Hemmi, Eino Härkälä, Viljo Anttila, Emil Hiljanen, Toivo Hilli, Arvi Mäkitalo, Väinö Simula, August Kuusisto, Heikki Rauanheimo, Kalle Kallio, Kustaa Aaltonen ja Martti Harju. Lisäksi seuraavat henkilöt olivat ilmoittaneet liittyvänsä perustettavan seuran jäseniksi: Nestor Sirén, Emil Lindroos, Kaarlo Lilius, Axel Lindström ja Vihtori Helminen. Valitettavasti kaikki edellä mainitut henkilöt ovat jo joutuneet siirtymään autuaammille metsästysmaille, heistä viimeisenä Osmo Hemmi.

Metsästysseuran säännöt

Perustamiskokouksessa hyväksyttiin seuran säännöt, joiden mukaan seuran tarkoituksena on Köyliön pitäjässä ja ympäristössä jäsenten omistamilla sekä seuran vuokraamilla mailla, harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa. Säännöt olivat ilmeisen onnistuneet, sillä 70-vuotisen taipaleen aikana sääntöjä on muutettu vain kaksi kertaa, v. 1988 ja 2001.

Seuralla on sikäli hyvät säännöt, että sinne ei ole asetettu määräyksiä jäsenten enimmäismääristä. Seuran varsinaisiksi- tai koejäseniksi seuran vuosikokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja SML Satakunnan piirin ja Säkylän-Köyliön RHY:n sääntöjä ja päätöksiä. Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta.

Seuran jäsenmäärä

Ensimmäisen vuoden aikana seuraan liittyi jo 51 jäsentä. Tästä jäsenmäärä on tasaisesti noussut ollen esimerkiksi v. 1970 120 jäsentä ja nyt jo 266 jäsentä. Seura onkin jäsenmäärältään eräs Satakunnan suurimpia. Naisjäseniä on tällä hetkellä 13. Jatkoa ajatellen eräs huolestuttava ilmiö on se, että metsästys, riistanhoito ja erilainen kilpailutoiminta ei tällä hetkellä nuoria kovin paljon kiinnosta. Erikoisen selvästi tämä näkyy hirviporukassa ja myös ampumakilpailuissa.
Hirvieläinjahti Ensimmäiset viralliset hirvenkaatoluvat seura haki v. 1944, jolloin lupa haettiin 6 täysikasvuisen hirven kaatamiseen. Jahtiin osallistui silloin 19 miestä ja hirvenampujalle päätettiin hirvestä antaa toinen takareisi ja nahka. Hirvikannan lisääntyessä lisääntyivät myös lupamäärät sekä metsästäjien lukumäärät. Ennätysvuosi oli vuosi 1980. Silloin kaatolupia oli yhteensä 76 hirvelle, näistä vasoja oli 31. Jahdissa oli 86 miestä. Valkohäntäpeuran kaatolupia haettiin ensimmäisen kerran v. 1969 ja lupia oli 3. Ensimmäinen metsäkauris kaadettiin 6.1.2002. Tänä vuonna seuralla on hirvilupia12 aikuisen ja 12 vasan kaatamiseen sekä 50 aikuisen valkohäntäpeuran ja 60 vasan kaatolupaa. Viimekaudella seuran alueelta kaadettiin 10 aikuista metsäkaurista ja 10 vasaa. Hirviporukan vahvuus on 54 ja peuraporukoiden 91 miestä. Metsästysseuralla ja hirvimiehillä on ollut mahdollisuus kutsua myös vieraita hirvi- ja peurajahtiin. Vieraita on ollut niin idästä kuin lännestäkin.

Metsästysmajat ja lahtivaja

Oman metsästysmajan hankkiminen tai rakentaminen seuralle oli pitkään valmisteilla, sillä ensimmäinen maininta pöytäkirjoista löytyy jo vuodelta 1952. Ensimmäisen kerran toivomus toteutui jo v. 1961, jolloin tohtori Ervi lahjoitti tutkimuskäytössään olleen Karpalomajan seuralle. Majan nimi jo kertoo mitä lähellä Mettäjärveä sijaitsevassa Karpalomajassa tutkittiin. Tietysti karpaloita ja niiden risteyttämistä ja jalostamista. Maja joutui kuitenkin jatkuvien tihutöiden kohteeksi ja on nyt täydellisesti hävitetty. Vuonna 1971 seura onnistui ostamaan Lehtilän rakennukset läheltä Fännin metsäautotien päätä. Rakennukset ovat edelleen tyydyttävässä kunnossa ja palvelevat erinomaisen saunan ja savusaunan avulla seuran jäsenten kokoontumistarpeita.

Todellinen ylpeyden aihe on kuitenkin Ilmijärven rannalle 1987 valmistunut Ilmijärven metsästysmaja, joka on ahkerasti ollut niin jäsenten, maanvuokraajien kuin muidenkin käytössä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Maja ja sauna olivat aluksi KöyliönVanha-kartanolta vuokratulla alueella, mutta 1997 myös maapohja saatiin seuran omistukseen. Ilmijärven rantasauna on joka torstai maanvuokraajien ja seuran jäsenten vapaassa käytössä. Viimeisin saavutus rakentamisen alalla on 1999 valmistunut lahtivaja Kivistöntien varrella.

Ilmijärven metsästysmajan viimevuosien remontit osoittavat, että Köyliöstä löytyy vielä sitä talkoohenkeä, minkä perään jo useassa yhteydessä haikaillaan.

Metsästysseuran jaostot

Eri toimintamuotoja varten on perustettu omat jaostot. Ampuma- ja kilpailujaosto on harjoitusiltojen ja kilpailujen avulla pitänyt seuran jäsenten ampumataitoa niin korkealla, että eräät aktiiviset jäsenet ovat hankkineet mitalisijoja jopa SM-ammunnoissa ja lukuisissa piirin kisoissa. Aika harvinaista on ollut myös se, että Köyliön metsästysseura olisi hävinnyt naapurien kanssa käytävissä seuraotteluissa. Tosin täytyy myöntää, että lipsahduksiakin on sattunut. Ampumatoimintaa varten seuralla on yhdessä Säkylän ja Köyliön RHY:n kanssa ampumarata Köyliön Kankaanpäässä. Siellä voi harjoitella kaikkia käytössä olevia metsästysammuntoja. Ampumajaostoa vetää Antti Varpia.

Seuralla on myös esimerkillisen vilkkaasti toimiva kenneljaosto jonka tarkoituksena on järjestää koirille koulutusta, kokeita ja kilpailuja. Parhaat köyliöläiset koirat ovat maankuuluja. Kenneljaoston toimintaa vetävätpuheenjohtajana Jouni Mikola ja sihteerinä Lea Heino.

Jo nimensäkin perusteella riistanhoitojaosto huolehtii riistan hyvinvoinnista. Tuhansiin nousevat vuosittaiset talkootunnit ja satoihin tuhansiin kiloihin rehumäärät, joilla talven aikana ruokitaan esimerkiksi valkohäntäpeuroja. Riistanhoitojaostoa vetää puheenjohtajana Jari Kuttila.

Seurallaon myös oma maanvuokraustoimikunta, joka huolehtii eri kyliin nimettyjen asiamiesten avulla siitä, että maanvuokraussopimukset ovat voimassa. Metsästysmaita seuralle on vuokrattuna vähän yli 12.000 hehtaaria. Maanvuokraustoimikunnan puheenjohtajana on Jorma Lehtinen.

Seuran puheenjohtajat, sihteerit ja jahtipäälliköt

Vaikka seura nyt viettää jo 70-vuotisjuhliaan, on toimihenkilöluettelo varsin lyhyt. Kun joku on tehtävään valittu, niin siinä saattaa vierähtää jopa vuosikymmeniä ennen kuin uusi valitaan.

Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Väinö Simula, joka hoiti tehtävää vuodesta 1940 vuoteen 1954. Tohtori Erkki Sasi oli puheenjohtajana vuosina 1955-61, Matti Tupala 1962-63, Veli Halminen 1964-67, Tarmo Jalava 1968-86 ja uudelleen 1988-96. Jorma Matilainen 1987, Timo Lätti
1997-2003 ja Jari Kallio vuodesta 2004 alkaen.

Yhtä lyhyt on luettelo sihteereistä. Ensimmäinen sihteeri oli Axel Lindström 1940-42, Emil Hiljanen 1943-47 ja 1949-54, Väinö Eskola 1948, Esko Tupala vuodesta 1955 aina vuoteen 1972, Jukka Sillanpää 1973 vuoteen 1990 ja Heikki Pakola 1991 vuoteen 2006 ja Pekka Huhtamaa vuodesta 2007 alkaen.

Seuran nykyiseen johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Kalle Syrilän ja sihteeri Pekka Huhtamaan lisäksi jäsenet Esa Laukkanen, Timo Kaunisto, Erkki Hiehala ja Mikko Vännilä. Rahaliikenteen hoitaa sihteeri ja tilit kokoaa yhteen Bjarne Jäntti

Hirvijahtia johti yli 30-vuoden ajan Paavo Tare. Hänen jälkeensä jahtipäällikkönä oli Leo Mäenpää. Runsaan osanottajamäärän johdosta seura oli 1980 luvun vuoteen 1993 jakaantunut idän- ja lännenpuolen porukoiksi. Itää johti siis Leo Mäenpää vuoteen 1990 ja länttä Pentti Puurunen vuoteen 1993. Pentti Pakkala oli idänpuolen jahtipäällikkönä jo vuosina 1991-93 ja koko hirviporukan päällikkönä 1994 vuoteen 2002. Jari Kallio vuoden 2003 ja vuodesta 2004 alkaen Juhani Rouhiainen.

Hirvipeijaiset

PeijaisillaSuomessa on vuosisataiset, ja luultavasti vuosituhantisetkin perinteet. Onnistuneen jahdin päätteeksi järjestettiin aina mukana olleille ja kyläläisille peijaiset. Kun muistetaan, että esi-isillämme oli pääelinkeinona metsästys ja kalastus, niin peijaiset ovat olleet useamminkin kuin kerran vuodessa. Vanhaa perinnettä noudattaen Köyliön metsästysseura on metsästysvuokrasopimuksessaan sitoutunut järjestämään maanomistajille joka toinen vuosi hirvipäivälliset. Viime vuosina käytäntönä on ollut järjestää joka toinen vuosi soppapeijaiset Ilmijärven metsästysmajalla. Seura juhli 70-vuotista toimintaansa hirvipäivällisillä/peijaisilla. Päivälliset olivat osaltaan lujittamassa 70 vuotta kestäneitä hyviä suhteita, jotka Teidän arvoisat metsästysmaiden omistajat ja Köyliön metsästysseuran välillä ovat olleet